politiikan tärkeitä teemoja

Kuukausi: joulukuu 2018

Afrikan tulevaisuus huumeiden varjossa

Huumeiden käytöstä on tullut Afrikan pahimpia ongelmia – aivan kuin ongelmia ei maanosassa olisi jo muutenkin yllin kyllin. Afrikan väkirikkaimmassa maassa Nigeriassa huumeiden käyttö on jo räjähtänyt käsiin. Erityisesti nuoret, joissa on tulevaisuus käyttävät huumeita ja raskaana olevilla naisillakin käyttö on yleistä. Ylen Perjantai-dokkarissa esitellään Nigerian tilannetta. Erään haastatellun mukaan naisistakin jopa viidennes saattaa käyttää aineita ja raskaana olevia huumeiden käyttäjiä näkee helposti kaduilla.

Ongelma on kasvanut niin suureksi, että dokumentissa kerrotaan huumeongelman saattavan romauttaa Afrikan kehityksen. Ryöstöt ja kidnappaukset ovat lisääntyneet ongelman seurauksena. Erityisen järkyttävää dokkarissa on se, kuinka nuoret miehet kertovat muitta mutkitta huumepöllyssä, että “Voimme ihan hyvin vaikka tappaa, että saamme rahaa aineisiin.” He näyttävät itse pellistä tehtyjä ohuita miekkoja, joilla he ryöstävät ihmisiä. Eräs miehistä sanoo, että he voivat viiltää kaulan ja hän voi juoda vielä veret päälle. Dokumentti on ohjelman loppuosassa ja nähtävissä täältä:

https://yle.fi/uutiset/3-10545772

Täytyy olla heikko suhteellisuuden- ja todellisuudentaju, jos kuvittelee, että kykenemme mainittavasti vaikuttamaan Afrikan muuttovirtoihin Eurooppaan kehitysyhteistyön keinoin. Afrikan maiden ongelmat ovat niin valtavat ja moninaiset ja syntyvyys käsittämättömissä mittasuhteissa. Toisekseen viimeistään tässä vaiheessa tulisi jo olla selvää, ettei EU kykene toimimaan suurissa asioissa.

Kyse onkin nyt siitä, että haluammeko kaatua yhdessä Afrikan kanssa? Afrikan tulevaisuuden näkymät ovat valitettavasti joka tapauksessa hyvin heikot. Haluammeko me ottaa osamme tästä Afrikan valitettavasta kohtalosta vastaanottamalla Eurooppaan heikosti koulutettua väestöä, jolle ei ole käyttöä ja joka siten muodostuu turvallisuusuhkaksi ja taloudelliseksi rasitteeksi? Huono-osaisuus periytyy tyypillisesti sukupolvesta toiseen ja erilainen etninen tausta ehkäisee integroitumista suurella osalla.

Rajakontrolli ja kaiken panostuksen ohjaaminen afrikkalaisten auttamiseksi tasapuolisesti heidän omalla maallaan on ainut järkevä ja humaani vaihtoehto.

Meidän täytyisi ymmärtää, että elämme Euroopassa ihan omassa todellisuudessamme. Juttelin juuri erään yli viisi vuotta Afrikassa asuneen suomalaisen kanssa. Afrikassa ihmisarvon käsite on aivan toinen kuin Euroopassa. Ihmisen kuolemaan suhtaudutaan kevyesti. Jos joku tekee kuolemaa kadulla, kukaan ei kiinnitä siihen huomiota. Etelä-Afrikassa keskellä ajoväylää pyöri ruumis, eikä kukaan tehnyt asialle mitään. Poliisit ovat niin tehottomia Afrikassa, että slummeissa oman käden oikeus on sääntö, eikä poikkeus. Tuttuni näki auton ikkunasta Etelä-Afrikassa autojen renkaita, joiden sisällä oli palaneet jalat. Slummeissa rikollisten ympärille pujotetaan auton renkaita ja nämä sytytetään elävältä tuleen.

Tuttuni asuinkorttelissa Etelä-Afrikassa murtauduttiin 11:een asuntoon hänen korttelissaan yhden jouluviikon aikana – siitä huolimatta, että asuntojen ympärillä on korkeat muurit, piikkilangat ja hälytysjärjestelmät. Myös pistoolin täytyi olla valmiina öisin sängyn vierellä.

Uudessa Etelä-Afrikassa apartheid on nykyään kääntynyt päinvastaiseksi ja valkoiset ovat nykyään sorrettuina mustien sijaan. Valkoisten tiloille hyökätään ja jopa lapsia raiskataan ja tapetaan sadistisilla tavoilla. Uusien lakien mukaan mustia tulee suosia työnhaussa ja lisäksi monien valkoisten toimitusjohtajien tilalle on uusien mustia voimaannuttavien lakien hengessä otettu mustia tilalle. Tämän seurauksena yrityksiä on mennyt nopeasti konkurssiin.

Eräällä persikkatilalla esimerkiksi kävi näin: Nelisenkymmentä vuotta tilalla työntekijänä ollut musta määrättiin valkoisen sukutilan uudeksi omistajaksi. Vesipumppujärjestelmä hajosi, mutta uudella omistajalla ei ollut varaa ostaa kuulemma uutta tilalle, kun hän oli ostanut itselleen mm. kalliin urheiluauton. Itkevän omistajan taustalla näkyivät kuolleet persikkapuut.

Etelä-Afrikassa asunut suomalainen kertoi, että moni paikallinen musta oli jo haikaillut valkoisten johtamaa Etelä-Afrikkaa takaisin. Se oli karmea, rasistinen järjestelmä, mutta tilalle on tullut vielä enemmän väkivaltaa ja köyhyyttä. Koulutettu väestö pyrkii maasta pois.

Ei sosialisoida maapalloa, vaikka kaikki puolueet isäinmaallisia puolueita lukuun ottamatta ovatkin Euroopassa nykyään tällaisen sosialismin kannalla! Ei anneta turvattomuuden ja kurjuuden levitä kaikkialle sairauden tavoin. Jos säilytämme maapallolla “lintukotoja” vahvojen rajojen avulla, antavat nämä tulevaisuuden toivoa ja mallia huono-osaisemmille maille. Myös resursseja riittää tällöin kanavoitaviksi vauraammista maista köyhempiin maihin.

(Julkaistu useilla blogialustoilla 9.12.2018)

Impivaaralaisuus on ympäristöystävällistä

Valitettavasti parhaillaan Puolassa käytävässä ilmastokokouksessa on jouduttu toteamaan, että globaalit päästöt ovat kasvaneet sitten edellisen ilmastokokouksen. Suomessa päästöt henkeä kohden ovat melko korkeat lämmityskustannusten ja energiaintensiivisen teollisuuden vuoksi. Pienet kotitaloudet kylmässä ilmastossa kuluttavat paljon energiaa. Kotitalouksien pienuus johtuu kuitenkin pitkälti vähäisestä väestöstä. Alhainen väestönkasvu tulisi laskea maalle eduksi hiilijalanjäljen mittauksessa. Ehkä Afrikan johtajiakin saataisiin tällä kannustettua vastuulliseen väestöpolitiikkaan.

Asumista tulee kuitenkin muokata energiatehokkaammaksi, mutta myönteisin keinoin. Yhteisasumista ja monisukupolviasumista tulee kehittää ja kannustaa, jolloin yksinäisyyskin vähenee. Asuntokohtaisista saunoista tulee siirtyä yhteissaunoihin. Lisätään maalämpöä ja aurinkoenergiaa asuntojen lämmityksessä.

Energiaintensiivistä teollisuutta ei liene ilmaston kannalta järkevää karkottaa verotuksella Suomesta pois. Ydinvoiman ohella tarvitaan EU:n yhteisen hiilidioksidin talteenotto- ja varastointijärjestelmän kehittämistä tukineen. Hyödyttömistä yritystuista on siirryttävä yritysten ympäristötukiin.

Ulkomaankauppaa tulee hillitä liikenteen ilmastopäästöjen vuoksi. Asetetaan tuontitullit turhakkeille, kuten kiinalaiselle rihkamalle ja laitetaan ”hiilivero” vielä päälle aiheutuneiden päästöjen mukaan. Palataan enemmän lokalisaatioon ja virkistävään omaan käsityöläisyyteen. Lentokuljetuksille säädetään lentovero.

Ilmastokokouksessa vaaditaan yhtälailla toimia niin teollisuus- kuin kehitysmailtakin. Kehitysmaille on mietittävä vihdoin maapallon kannalta kestäviä kehitysmalleja. Länsimainen kulutusyhteiskunta ei ole ihmisoikeus.

Kehitysmaiden väestönkasvu on saatava hallintaan. Ei auta, että kehitysmaissa hiilijalanjälki on pieni, jos jalanjälkiä on tiuhassa ja sen seurauksena maapallon väkiluku kasvaa puolellatoista miljoonalla viikossa.

Kehitysyhteistyön rahoitusta tulee siirtää ilmastohankkeisiin ja ympäristöteknologian vientiin. Ulkomaisen kehitysrahoituksen vähentyessä kehittyvät maat joutuvat ottamaan enemmän vastuuta omasta kehityksestään. Tarvitaan toimiva hallinto, jota voidaan edistää vaikka ulkomaisilla neuvonantajilla ja virkamiehillä, jotka uudistavat kehitysmaiden korruptoituneita ja muuten heikkoja systeemejä.

Perussuomalaista maahanmuuttopolitiikkaa kannattavan ympäristöaktiivin Eero Paloheimon ilmastohanke Afrikan kehitysmaanosassa on koota maailman armeijat yhteen istuttamaan puita Saharaan maapallon yhdeksi merkittävistä hiilinieluista. Käyhän allekirjoittamassa addressi hankkeen toteutumiseksi:

http://unite-the-armies.org/?fbclid=IwAR0h9fC78vyPnziNUhzbYaAlqzi1PHDeq-_Am-Z7y7nTvm_bEVi3jOvUhEw

Impivaaralaisuudelle on nyt tilausta.

(Julkaistu 8.12.2018 Uudessa Suomessa)

Powered by WordPress & Theme by Anders Norén