Kuukausi: maaliskuu 2020

Katsoin Stacey Dooleyn jälleen yhden koskettavan dokumentin – nuorista asunnottomista Britanniassa. Dokkarissa ei näy maahanmuuttajataustaisia nuoria asunnottomina. Ilmeisesti kantaväestön nuoret ovat heikoimmassa asemassa asunnottomina, koska maahanmuuttajayhteisöillä taitaa olla enemmän keskinäistä solidaarisuutta perinnäiskulttuuriensa kautta. https://areena.yle.fi/1-50293758

Dokumentissa on viiltävää, kuinka nuoret voivat joutua heitteille kaduille sekä vanhempiensa toimesta, että yhteiskunnan välinpitämättömyyttä. Aivan upean valloittavan nuorukaisen heitti pihalle hänen oma äitinsä otettuaan uuden miesystävän. Koska nuorukainen on jo täysi-ikäinen, hänen on erityisen vaikea saada tukea yhteiskunnalta asunnon saamiseen. Toisen nuorukaisen äiti kuoli syöpään ja poika joutui kadulle.

Aloin miettiä suomalaisten nuorten asunnottomuutta yhä kalliimmaksi käyneen asumisen ja maahanmuuttajien asuntoihin kohdistaman paineen puristuksissa. Ylen mukaan nuoria asunnottomia on Helsingissä jo lähes tuhat. Koko maassa alle 25-vuotiaita asunnottomia oli lähes 1 600 (v. 2017).

Vaikka asunnottomien määrä on Suomessa ollut tasaisessa laskussa jo pitkään, nuorten asunnottomuus on lisääntynyt ja kadulle päätyy yhä nuorempia, jotka ovat yhä huonommassa kunnossa. Kehitystä on selitetty mm. kohtuuhintaisten asuntojen puutteella, pikavipeistä saaduilla maksuhäiriömerkinnöillä, työttömyydellä ja perheiden hajoamisilla.

Maahanmuuttoa ei mainita missään syynä nuorten asunnottomuudelle, vaikka on selvää, että tämä on suurin syy tilanteeseen. Maahanmuuttajat pakkautuvat pääkaupunkiseudulle ja esimerkiksi Espoon kaupungin asunnoista jo kolmasosa on lohjennut maahanmuuttajien asumiseen. Asunnottomista nuorista tekee entistä huonokuntoisempia ainakin osittain huumeiden lisääntynyt katu- ja nettikauppa, joissa niissäkin on maahanmuuttajilla merkittävä osuus.

Lastenkotilapset ovat kaikkein haavoittuvaisimmassa asemassa ja sieltä täysi-ikäistyvät nuoret ovatkin suurimmassa vaarassa jäädä asunnottomiksi. Jälkihuollossa täysi-ikäistyneitä lastenkotinuoria periaatteessa autetaan etsimään asuntoa, mutta käytännön apu on vaihtelevaa.

Tein parisen vuotta sitten valtuustossa toivomusesityksen suomalaisten asunnottomuuden poistamisesta Espoossa, mutta ilmeisesti se ei vihervasemmistolle käynyt siitä syystä, ettei esityksessä olleet mukana myös ulkomaalaiset ja laittomat maassaoleskelijat.

Koko maan tähänastisesta myönteisestä kehityksestä huolimatta tilanne pääkaupunkiseudulla heikkenee. Helsingissä kaupungin vuokra-asuntoja on entistä vaikeampi saada, kun hakijoita on jatkuvasti yli 23 000. Asuntopormestari Anni Sinnemäki ei usko, että tilanne tulee helpottumaan tulevaisuudessa. Osa kaupunginkin asunnoista on myös käynyt liian kalliiksi pienituloisille.

Olen ihmetellyt, että miksei järjestetä vaikka samanlaisia parakkiasuntoja asunnottomille, mitä raksatyömiehillä on, jos muuhun ei sitten ole varaa? Ne olisivat monelle myös parempi vaihtoehto kuin turvattomat asuntolat, joissa joutuu nukkumaan samoissa tiloissa laittomien siirtolaisten ja narkomaanien kanssa.

Britannian Brexit-ero toivottavasti auttaa maan asunnottomia nuoria saamaan asunnon ja kunnollisia työpaikkoja, kun asuntojonoja eivät kuormita ja matalan osaamistason työpaikkoja vie siirtolaiset. Asunto on järjestettävä jokaiselle maan kansalaiselle myös siksi, että – kuten dokkaristakin ilmenee – asunnottomalle ei jää helposti voimia käydä töissä tai etsiä työpaikkaa huonosti nukuttujen öiden jälkeen.

Itse sain välähdyksen brittinuorten asunnottomuudesta 15-vuotiaana kielikurssilla. Ihastuimme 16-vuotiaan pojan kanssa, joka oli joutunut lähtemään kotoaan, kun tämän isäpuoli oli käyttänyt häntä seksuaalisesti hyväkseen. Onneksi autiotalo, jossa hän yleensä vietti yönsä oli siisti, eikä Britanniassa ollut silloin vielä vastaavia maahanmuuton välittömiä tai välillisesti aiheuttamia turvallisuusongelmia kuin nykyään. Poika oli sentään saanut jonkun verran töitä rannan kalaravintolasta, eikä pyytänyt rahaa.

Stacey Dooley: Nuoret kodittomat

Yle uutisoi, että Suomi on seuraamassa Ruotsia ja Tanskaa järjestäytyneen rikollisuuden kasvussa ja kovenemisessa. Kasvavana ongelmana ovat myös maahanmuuttajataustaiset katujengit. ”Katujengit ovat Tanskassa usein maahanmuuttajataustaisia, kun taas perinteiset liivijengit ovat kantatanskalaisempia: https://yle.fi/uutiset/3-11171797?fbclid=IwAR0QtmURczIaKWE9dQ1YuO61Bshvbp9m1R4ZPOC929G1NRe7ObbOEfi4slk

Hyvää ei lupaa myöskään se jutussa todettu tilastollinen tosiasia, että ”Tilastojen mukaan ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajat pärjäävät paremmin kuin toisen sukupolven.”

Väkivaltaa vastustava ei voi kannattaa monikulttuuristen yhteiskuntien syntyä, jotka ovat väkivaltaisia ja epävakaita. Väkivallan ja ongelmien voi myös olettaa kärjistyvän, kun suuret ekologiset ongelmat pahenevat ja Suomikin voi ajautua elintarvikekriisiin, kuten Yle vasta uutisoi: https://yle.fi/uutiset/3-9720894?utm_source=facebook-share&utm_medium=social&fbclid=IwAR1PX-2XIjEwuquAZkxV-6JA8zQQYFOQjOVtYgzKqEWKEbYvPOsdraXivTo

Ylen uutisessa arvotetaan kuitenkin kantaväestön rikollisuus maahanmuuttajajengejä merkittävämmäksi, koska talousvaikutukset ovat suuremmat. Kuitenkin nimenomaan maahanmuuttajajengit käyttävät väkivaltaa kyseisen jutunkin mukaan: ”Katujengit erottuvat muista rikollisryhmistä siinä, että ne ovat valmiita käyttämään väkivaltaa vaikka päivittäin. Muutkin jengit ovat valmiita väkivaltaan mutta eivät yhtä usein.” Tällainen on tietenkin vakavinta rikollisuutta niin yksilön, yhteisöjen, kuin sitä kautta myös yhteiskunnan kannalta.

Jutussa on vasemmistolainen narratiivi siinä, että rikollisten maahanmuuttajajengien syntysyynä nähdään yksioikoisesti syrjäytyminen. Miksi syrjäytyneet kantanuorukaiset eivät sitten muodosta vastaavaa ongelmaa? Tämän kysymyksen vihervasemmisto haluaa jättää huomiotta. Syynä on tietenkin se, että kantaväestöllä on omat rauhanomaiset ja taiteelliset alakulttuurinsa, joihin kantaväestön syrjäytyneet uppoutuvat. Maahanmuuttajanuorten alakulttuurit taas painottuvat gangsterikulttuureihin ja korostavat yhteiskuntaa rapauttavia arvoja. Lisäksi joissakin tutkimuksissa on esitetty, että maahanmuuttajanuoriin kohdistuvat erilaiset ja usein vastakkaiset moraaliset vaatimukset näiden traditionaalisten vanhempien ja toisaalta länsimaisten yhteiskuntien tahoilta aiheuttavat moraalipohjan rapautumista.

Mitä pienempi maa, sitä tinkimättömämpää pitäisi olla oman maan turvallisuudesta huolehtimisen, koska maa täyttyy isompia helpommin monikulttuurisuuden lieveilmiöillä, kuten väkivallalla ja talousvaikeuksilla. Nykyinen heppatyttöhallitus on rakentamassa löysällä maahanmuuttopolitiikallaan maaperää turvattomalle Suomelle, joka tulee tällä menolla menettämään vahvuutensa, kuten juuri katuturvallisuuden, hyvät koulut ja laadukkaat julkiset palvelut.

(Julkaistu alunperin 1.3.2020 eri blogeissa)

Hesari paljastaa, että jos syö nepalilaisissa ravintoloissa, tulee todennäköisesti tukeneeksi sosiaaliturvaperusteista maahanmuuttoa ja orjatyövoiman käyttöä: https://dynamic.hs.fi/2019/nepal/

Samat ilmiöt koskevat Hesarin mukaan myös muita eteläaasialaisia ja kiinalaisia ravintoloita. Hesari haastatteli jopa 19:ää nepalilaisten ravintoloiden työntekijää, sekä paria rikospoliisin tutkijaa ja työsuojeluviranomaista. Nämä olivat hyvin yksimielisiä siitä, että nepalilaisia ravintoloita pyöritetään yleisesti suomalaisten työehtojen vastaisesti ja työntekijät alistuvat, jotta saavat Suomesta pysyvän oleskeluluvan. Sen jälkeen voikin lopettaa orjatyön, jonka jälkeen on vaikea saada muuta työtä ja jää helposti työttömäksi. Kokoomuslaiset ja muut puolueet – se siitä työperäisen maahanmuuton autuudesta!

Keskusrikospoliisin erikoistutkijan, Tuija Hietaniemen mukaan työntekijöiden hyväksikäyttö on nepalilaisissa ravintoloissa hyvin laajaa.”On yleinen käsitys, että hyväksikäyttöä tapahtuu melkein joka nepalilaisessa ravintolassa”, Hietaniemi sanoo.”

Yleinen kuvio nepalilaisissa ravintoloissa menee siten, että nepalilaisten täytyy maksaa Suomessa ravintoloita pitäville mafiosoille, jotta pääsevät tekemään ravintoloissa työtä hikipalkalla tai jopa ilmaiseksi. Lakisääteisiä vapaita ei tietenkään ole. Työntekijän on tarkoitus jatkaa ravintoloitsijoiden omaisuuden kasvattamista orjatyöllä, jotta saisi pysyvän oleskeluluvan Suomesta. Sen jälkeen, kun on saanut perheensäkin Suomeen voi höllätä: ”Kun koko perhe on lopulta saatu pysyvästi Suomeen, raskaan kokin työn voi lopettaa ja elää vaikka sosiaaliturvalla, kuvaa moni haastateltu tulevaisuuden mahdollisuuksia.” Suomessa on nykyään tietyt tulorajat, jotka on täytettävä, jotta perheen saa yhdistettyä Suomeen. Työnantaja ravintolassa maksaakin työntekijän tilille tulorajat ylittävän summan, mutta työntekijän on maksettava tämä osittain tai kokonaan takaisin työnantajalle.

Ravintoloiden omistajat takavarikoivat työntekijöiltään toisinaan myös passit. Siis aivan uskomatonta, että meillä täällä Suomessa annetaan tapahtua saman, kuin maailmanlaajuista kohua herättäneissä Saudi-Arabian kyljessä sijaitsevissa raakalaismaisissa pikkuvaltioissa, kuten Dubai ja Qatar. Jos orjuutettu työntekijä haluaisikin ilmiantaa työntekijän poliisille murskaten samalla haaveensa pysyvästä oleskeluluvasta tai yksinkertaisesti lähteä takaisin kotiin tämä ei onnistukaan helposti. Työntekijöitä uhkaillaan heidän kotimaahan jääneiden perheiden tappamisella. Tätä brutaaliutta selittää paitsi köyhyys, myös Intialle ja Nepalille yhteinen kastijärjestelmä, joka elää yhä vahvana laittomuudestaan huolimatta.

On selvää, etteivät muut kuin perussuomalaiset tartu kovinkaan hanakasti tähän ongelmaan. Osaan kuvitella, kuinka muissa puolueissa halutaan jättää näin vaikea asia riistettyjen työntekijöiden itsensä ratkaistavaksi, koska orjatyötä toisinaan jo pitkäänkin tehneiltä ulkomaalaisilta ei haluta evätä näiden hartaasti havittelemia pysyviä oleskelulupia.

Hesarin jutun mukaan nepalilaisiin ravintoloihin piti käynnistää erityisvalvontaa, mutta resursseja ei löytynytkään. Aluehallintoviraston valvonta on ylikuormittunut ja toisaalta omistajat ovat yleensä varautuneet tarkastajien tuloon, eikä ongelmia havaita. Kiinalaisissa ravintoloissa toteutettiin erityisvalvontaa jonkin aikaa. ”Seuraavaksi kohteeksi ehdotamme nepalilaisia ravintoloita, joissa hyväksikäyttö on Rikosuhripäivystyksen ja myös meille tulleen tiedon perusteella järjestelmällistä”, kirjoitti Etelä-Suomen AVI:n työsuojelun tarkastaja Katja-Pia Jenu. Isku ei tosiaan ole kuitenkaan toteutunut.

Nyt PS-kansanedustajat vaatimaan lisää rahaa aluehallintovirastoille valvontaa varten ja vaatikaa, että valvontakäynnit tehdään tästä lähtien ennalta ilmoittamatta! Toivottavasti tällaisista rikoksista saa myös pikaisen lennätyksen takaisin kotimaahansa, vaikka ehdonalaistahan näistäkin taitaa saada ja sama meno jatkuu. Työperäisen maahanmuuton voi odottaa kasvavan entistäkin merkittävämmäksi sosiaaliturvaperusteisen maahanmuuton väyläksi hallituksen ja myös kokoomuksen puheiden perusteella. Niinpä työperäisen maahanmuuton kaikkinaisen asianmukaisuuden valvontaan on alettava panostamaan tosissaan!

Suomessa asusti vuonna 2018 nepalilaisia 3937. Vertailun vuoksi thaimaalaisia meillä asui samana vuonna 9763.

(Julkaistu alunperin 20.2.2020 muissa blogeissa)