En ole arvokonservatiivi, enkä -liberaali. En myöskään ole talouspoliittisesti oikealla, enkä vasemmalla. Perusarvojani on punnita jokaista asiaa tarkkaan tapauskohtaisesti ja jos en ole selvittänyt asiaan liittyviä faktoja riittävän laajasti vältän ottamasta vahvasti kantaa asioihin. Päätöksiä varten on oltava hyvät ja mahdollisimman monipuoliset perustelut.
Olen enemmän ns. pehmeiden arvojen kuin kovien kannalla, sillä kannatan heikoimmista huolehtimista, luonnonsuojelua, ihmisoikeudet ovat minulle tärkeitä ja samoin eläinten reilu kohtelu. Näen myös kansojen ja etenkin pienten kansojen, kuten suomalaisten suojelun pehmeänä arvona. Ihminen on reviirieläin, jolla on oikeus omaan reviiriinsä ja heimoonsa monella eri tasolla. Minulla riittää ymmärrystä myös pikkurikollisille, jos heillä on vaikeat taustat. Törkeissä pahoinpitelyissä ja törkeissä seksuaalirikoksissa arvoni muuttuvat kuitenkin koviksi, sillä olen tällaisissa tapauksissa vahvasti uhrien puolella.
Tällä hetkellä suomalaiset haluavat poliitikkojen ottavan kantaa ja toimivan ilmastonmuutoksen torjumiseksi. EU-kansalaisille maahanmuutto on tällä hetkellä yhä tärkein kysymys, mutta suomalaisille ilmastonmuutos. Molemmat ongelmat ovat Euroopan kohtalon kysymyksiä. Se, että suomalaiset kokevat ilmastonmuutoskysymyksen tärkeänä on minulle myös tärkeää, koska pyrin mahdollisimman pitkälti seuraamaan kansan enemmistön näkemyksiä siinä, mitä asioita pyrin edistämään. Näinhän ehkä populisti myönteisessä merkityksessä toimii 🙂 . Tähän liittyen kannatan myös suoraa demokratiaa tärkeissä arvokysymyksissä. Tällöin esimerkiksi turkistarhaus olisi ollut historiaa jo kauan sitten meilläkin, kuten niin monissa Euroopan maissa nykyään.
Ihminen on vaikuttanut selkeästi ilmastonmuutokseen päästöillään. Espoon valtuustossa tavoitteet kaupungin saamiseksi hiilineutraaliksi ovat korkealla jopa valtakunnan tason poliitikoilla. Mielestäni Espoon saamisella hiilineutraaliksi on kuitenkin merkitystä vain, jos voimme skaalata tässä käytettyjä keinoja ja teknologioita maailmalle ja suuriväestöisiin ja -päästöisiin maihin. Jos keskitymme Espoon ja Suomen päästöjen leikkaamiseen kovin kunnianhimoisesti, meille ei ehkä jää riittävästi resursseja pyrkiä vähentämään päästöjä paljon fossiilisia polttoaineita käyttävissä, suuriväestöisissä kehittyvissä maissa. Suomen tulisi olla edistyneimpien maiden joukossa Euroopassa kasvihuonekaasupäästöjensä osalta, mutta se riittää. Sen jälkeen panostus on kohdennettava suuripäästöisiin maihin.
Konkreettisina toimina ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä verotuksella, lisää ydinvoimaa, aktiivista hyvien käytäntöjen kansainvälistä kokeilua ja jakamista, jotta lähestytään hiilineutraaliutta, puhtaan teknologian jakamista houkuttelevaan hintaan maailmalla kaikille saastuttaville yrityksille niiden maksukyky huomioiden, kansainvälisiä kampanjoita kansalaisille, kuinka pienentää hiilijalanjälkeä, Afrikan maiden painostusta kaikin keinoin väestönkasvun hillitsemiseen, EU:n laajuista lentoveroa, joka ohjataan ilmastoprojekteihin, kuten Amazonin sademetsän hakkuiden ehkäisemiseen, jne. Lisäksi viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä – länsimaiden syntyvyyden romahtamisesta huolimatta on parasta, että Afrikan ja Lähi-idän liikaväestön muuttoliike länsimaihin padotaan, koska hiilijalanjälki on täällä moninkertainen.
Meidän ei tule myöskään edistää väestönkasvua toimimalla varaventtiilinä Afrikan väestöräjähdykselle. Toisaalta humanitaariseen maahanmuuttoon kuluvia varoja tarvitaan mm. pakolaisleirien ja kriisinhallinnan ohella myös ilmastonmuutoksen ja sen aiheuttaman kuivuuden torjumiseen kehittyvissä maissa. Afrikan väestöräjähdys on myös suuri uhka ilmastonmuutoksen kannalta etenkin, jos Afrikan koko pian neljämiljardinen väestö pyritään nostamaan köyhyydestä elämään länsimaista elämäntapaa, joka heillä yleisesti ottaen on haaveena.
Arvostan ennen kaikkea henkisiä arvoja – oman pääoman kartuttamista, sen jakamista luovuuden kautta sekä maailmaan liittymistä erilaisten ihmisten kohtaamisten kautta. Rahaa olen aina halunnut vain sen verran, että voin toteuttaa itseäni melko vapaasti. Muiden ihmisten arvostus lämmittää minua syvästi, mutta en ole riippuvainen muiden antamasta arvostuksesta. Arvostan pitkälle menevää individualismia ja omaperäisyyttä jopa diagnooseihin saakka. Erityislapset ovat sydäntäni lähellä.
Vielä nousevat mieleen paljon julkisessa keskustelussa olleet LGBT-vähemmistöt ja eutanasia. Homo- ja lesboseksuaalisuus ovat minulle yhtä luonnollisia asioita kuin heterouskin. Transvestiitit ovat piristäviä. Sukupuolen vaihdoksiin suhtaudun epävarmasti. Osa korjausleikkauksiin päätyneistä on katunut leikkaustaan. Kannattaisi varmasti ensin kokeilla hoitoa, jossa opetellaan hyväksymään oma, synnynnäinen sukupuoli ja kehittämään itselle hyväntuntuista identiteettiä sen pohjalle. Ehkä sukupuolen merkitystä voisi opetella olemaan korostamatta niin paljon, että tuntee voimakasta tarvetta sukupuolenvaihdosleikkaukseen?
Eutanasia tulisi sallia kaikille tasapuolisesti ja iästä riippumatta. Kaikki me kuolemme joskus ja joka tapauksessa osan meistä elinkaari jää lyhyeksi. Mielestäni on tärkeää, että säästymme turhalta kärsimykseltä, jos loppu on joka tapauksessa käsillä.
