Kun nyt vaalien alla kokoan tänne kotisivuilleni joitain aikaansaannoksiani, tuli tämäkin aloitteeni vastaan. Laitoin asiasta tänään opetusministeri Adlercreutzille ehdotusta hänen Fb-sivuilleen. Hän on tähän saakka mukavasti vastannut minulle.

(Julkaistu PS-blogeissa 15.1.2023)

Täällä monikulttuurisessa Espoossa perussuomalaisten usein esille nostama asia on vieraiden äidinkielten opetus kouluissamme – veronmaksajien kustantamana tietenkin. Sitä tapahtuu nykyään yli 40 eri äidinkielellä. Kustannukset eivät ole kovin suuret – noin 1,6 miljoonaa vuodessa. Lisäksi kokoomuksessa naureskeltiin, että tämähän on suorastaan kannattavaa toimintaa Espoolle, koska valtio maksaa valtaosan. Mutta veronmaksajien rahojahan nämä ovat kaikki tyynni. Lisäksi oman äidinkielen opetus vahvistaa vieraiden kulttuurien vaikutusta Suomessa ja segregoi ihmisryhmiä toisistaan. Toisaalta se, että vieraskieliset lapset saavat oman äidinkielen opetusta suomen ja yhteisten kielten opetuksen lisäksi, asettaa kantasuomalaiset eriarvoiseen asemaan, koska kantasuomalaiset saavat vähemmän kielten opetusta kuin vieraskieliset.

Laadin valtuustoaloitteen vieraiden äidinkielten opetuksen rajoittamisesta Espoon peruskouluissa ja jätin sen viime kesäkuun valtuuston kokouksessa. Uutisoin tästä vasta nyt, koska on ollut niin paljon uutisoitavaa, ja toisaalta oli jo etukäteen arvattavissa, ettei valtuustoaloite kerää allekirjoituksia kuin omasta valtuustoryhmästämme. Se tosin oli yllätys, ettei pari valtuutettua omastakaan valtuustoryhmästämme allekirjoittanut aloitetta. Ainakin toinen valtuutetuistamme olisi halunnut aloitteeseen ehdottomampaa linjaa. Itse katson, että on hyvä pyrkiä perusteltuihin kompromisseihin, jotta olisi paremmat mahdollisuudet edetä tavoitteissamme. Muista puolueista aloitteen allekirjoitti ainoastaan opettajana toimiva kokoomuksen valtuutettu.

Ennen valtuustoaloitteeni laatimista olin esittänyt kaupungin luottamuselimissä, kuten opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa useampaan kertaan vieraiden äidinkielten opetuksen rajoittamista veronmaksajien kustannuksella. Näihin ehdotuksiini kuului aina punavihreiltä sama vasta-argumentti. Tutkimusten mukaan muiden kielten, kuten suomenkin, oppiminen edellyttää oman äidinkielen hyvää hallintaa. Olen vastannut tähän aina, että rajataan vieraiden äidinkielten opetus kouluissa sitten siihen, kunnes oppilas osaa riittävän hyvin suomea. Tähän ei koskaan kuulunut minkäänlaista vastavetoa punavihreältä puolelta. Mutta mitä sanovat valtuustoaloitteni vastauksen valmistelijat virkamiespuolelta tähän esitykseeni?

Toinen pääasiallisista perusteluista on tyrmäävän ristiriitainen. Se on omiaan heikentämään omaa luottamustani virkamiesjärkeen ja asioiden hallinnassa pysymiseen. Jopa viiden virkamiehen – jotka kaikki naisia – vastauksessa perustellaan vieraiden äidinkielten opetuksen tärkeyttä kouluissa sillä, että se ”vahvistaa oppilaiden kieli- ja kulttuuri-identiteetin rakentumista” ja ”heidän perheidensä kotoutumista”. Eri kielet ja kulttuurithan nimenomaan erottavat ihmisryhmiä toisistaan, joten miten tämä edistäisi kotoutumista? Taustalla on varmaan ajatus siitä, että kun maahanmuuttajien oman kulttuuri-identiteetin rakentumista tuetaan, he kokevat itsensä arvostetuiksi, juurettomuuden tunne lientyy ja he osallistuvat vastavuoroisesti innokkaammin yhteiskuntaamme. Näinhän asia ei todellisuudessa kuitenkaan mene, kun kyse on paljolti kulttuureista, joissa opetetaan nimenomaan eristäytymään vääräuskoisten kulttuureista ja rajoittamaan naisten oikeuksia. Oman äidinkielen opetus on vetovoimatekijä, jota ilman taloudellista ja muuta taakkaa aiheuttava tulomuutto todennäköisesti vähenisi. Toisaalta erityisosaajien olisi mahdollista järjestää oman äidinkielensä opetus lapsilleen omalla kustannuksellaan ja laadukkaammin. Kouluissa järjestettävä oman äidinkielen opetus on nimittäin usein heikkotasoista asiantuntija-artikkeleiden mukaan. Käsitystäni tästä on vahvistanut keskusteluni parin maahanmuuttajan kanssa.

Toisena, parempana perusteluna vastauksessa valtuustoaloitteeseeni mainitaan opetussuunnitelma, joka edellyttää vieraskielisten oman äidinkielen osaamisen saattamista korkealle tasolle: ”Opetussuunnitelman perusteiden mukaan sekä oman äidinkielen että suomen taitoja kehitetään kielitietoisesti ja niin, että oppilaan molemmat kielet kehittyvät korkealle tasolle”. Tämän mukaan vieraiden äidinkielten opettamisen rajoittaminen kouluissa ei siis olisi kunnallisesti päätettävissä.

Valtuustoaloitteeni vastauksessa on esitetty myös muita, kuin edellä mainitut pääperustelut. Eräs päättömältä kuulostava perustelu siinä kuuluu näin: ”Ei ole pedagogisesti mahdollista rajata oman äidinkielen oppimista suomen kielen taidon mukaan niin, että ainoastaan suomen rooli korostuisi.” Eli suomen kieltä ei Espoon virkamiesten mukaan ole mahdollista korostaa Suomessa, kun kyse on maahanmuuttajataustaisista asukkaista Suomessa.

Tästä syvästä nöyrtymisestä ympäri maailmaa Suomeen väkisin tunkevien maahanmuuttajien edessä on esimerkkinä myös S2-opetus (suomi toisena kielenä). Tämä on suomen opetusta vieraskielisille sillä aikaa, kun kantasuomalaisille opetetaan äidinkieltä. Espoon opetustoimestakin on suoraan kerrottu, että osa vieraskielisistä kikkailee valitsemalla paljon helpomman S2-opetuksen tavallisten äidinkielen tuntien sijaan saadakseen paremman arvosanan. Esitin viimeksi viime syksynä muille valtuustoryhmille ja virkamiehille, että maahanmuuttajataustaiset siirretään automaattisesti normaaleille äidinkielen tunneille, kun heidän suomen taitonsa on riittävällä tasolla. Nyt heitä ainoastaan ”rohkaistaan” siirtymään S2-opetuksesta normaaliin äidinkielen opetukseen, kun he osaavat jo hyvin suomea. Ilmeni, että S2-opetuksesta ei voi siirtää oppilaita väkisin normaaleille suomen tunneille, koska asiasta on säädetty valtakunnan tasolla. Toki tämä pitää vielä varmistaa, sillä kokemus on opettanut, ettei kaikkiin virkamiehiin ole luottaminen.

Tämä valtuustoaloitteeni ei edennyt valtuuston käsittelyyn, koska se ei kerännyt vaadittuja vähintään 14:n valtuutetun allekirjoitusta. Sain kuitenkin valtuustoaloitteeseeni vastauksen, kuten olisin saanut silloinkin, jos aloitteeni olisi kerännyt riittävästi allekirjoituksia. Jos aloite olisi tullut valtuuston käsittelyyn, olisi voinut pitää lisäksi valtuustoaloitteeseen liittyviä puheita ja esittää siihen liittyviä valtuustotoivomuksia.

Palatkaamme lopuksi vielä maahanmuuttajien oman äidinkielen- ja toisaalta S2-opetuksen haitallisiin vaikutuksiin etnisen segregoitumisen näkökulmasta. Molempien voi olettaa heikentävän vieraskielisten koulumenestystä, koska oman äidinkielen opetus on yleensä heikkolaatuista ja riittämätöntä, joten se on omiaan lisäämään vieraskielisten taakkaa ja vähentämään opiskelumotivaatiota. S2-opetus on myös todettu usein heikkolaatuiseksi, joten se on omiaan kasvattamaan kuilua kantasuomalaisten ja vieraskielisten koulumenestyksessä. Näistä oppimiseroista ollaan kovasti huolissaan kaikissa puolueissa, mutta vieraskielisten tilannetta pyritään muissa puolueissa kohentamaan aina positiivisen diskriminaation keinoin, maahanmuuttajataustaisia suosimalla. Tällainen on paitsi väärin kantasuomalaisia kohtaan, myös osaamista ja yhteiskuntaa rapauttavaa sekä karhunpalvelus lopulta myös maahanmuuttajille itselleen.

Länsiväylässä julkaistiin oheinen mielipiteeni 21.2.2024. Koko uimahallihanke olisi jo käsitelty, ellen olisi herätellyt tila- ja asuntojaoston sekä kaupunginhallituksen jäseniä Espoonlahden uimahallin hyppymahdollisuuksien puutteesta. Asia jätettiiin pöydälle tämän seurauksena useamman kerran ja keskustelu hallista alkoi toden teolla. Lukijalta | Espoonlahden 35 miljoonan uimahallista on tulossa torso | Pääkirjoitus & mielipide | Länsiväylä

Espoonlahden 35 miljoonan uimahallista on tulossa torso

Espoon tila- ja asuntojaosto sivuutti nuoret hyväksyessään Espoonlahden uimahallin hankesuunnitelman, johon ei sisälly uimahyppymahdollisuuksia – ei edes yhtä ponnahduslautaa!

Uimahallin kustannusarvio on noin 35 miljoonaa euroa, mutta siitä halutaan rakentaa torso. Sekä nuoriso- ja liikuntalautakunta että liikuntalautakunta ovat vaatineet uimahyppymahdollisuuksia lausunnoissaan. Ammattilaistason hallissa voi siis näillä näkymin hyppiä vain altaan reunoilta – mikäli sekään on sallittua.

Ponnahduslaudat ja hyppytornit kuuluvat uimahallien perustoiminnallisuuteen etenkin, jos on tarkoitus rakentaa hyvin varustettu uimahalli. Kun uimahallihankkeen räikeä puute paljastui tila- ja asuntojaoston kokouksessa, tein esityksen, jotta hyppymahdollisuudet saataisiin hankkeeseen edes ulkoaltaille. Virkamiehet ja ilmeisesti monet päättäjät näkevät sisähyppyaltaan liian kalliina.

Kukaan ei kuitenkaan herännyt aamukahdeksalta pidetyssä etäkokouksessa esitystäni kannattamaan. Tapiolan tyylinen ulkohyppyallas kustantaisi saamani asiantuntija-arvion mukaan noin kaksi miljoonaa euroa, mikä olisi pieni osuus kokonaiskustannuksista ja se voitaisiin kattaa myös kustannusneutraalisti säästämällä hallihankkeessa muualta.

Hallihankkeen päätöksenteko on ollut kaiken kaikkiaan sekavaa. Hankesuunnitelmasta ei selviä maallikolle helposti, että sisältyykö siihen hyppymahdollisuuksia sisällä ja/tai ulkona. Moni ei siten varmaan ymmärtänyt ennen kokousta, ettei hanke käsitä lainkaan edes yhtä ponnahduslautaa – saati hyppytorneja.

Hyppyaltaiden suosio on suurta ja vain kasvanut entisestään. Näin hallihankkeen hankesuunnitelmassakin todetaan. Nuoret on nyt paljolti sivuutettu hallihankkeessa.

Seuraavaksi asiaa käsitellään Espoon kaupunginhallituksessa.

Henna Kajava

Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston jäsen (PS),

kaupunginhallituksen jäsen

Valkeakosken lapsen murhaaja-raiskaaja pääsee vähemmällä kuin monen maan peruskansalainen kolmen vuoden asevelvollisuutta suorittaessaan. Raiskaaja-murhaaja tulee nimittäin rikosoikeuden professori Matti Tolvasen mukaan istumaan mitättömät 3-5 vuotta vankilassa ja oletettavasti mukavasti opiskellen, suojassa muilta vangeilta ikänsä turvin.

Miten tällainen voi olla oikeusvaltiossa mahdollista?

Eläydytään tytön iltaan, joka on kuin suoraan kauhuelokuvasta, jossa sadistinen hirviö saalistaa häntä. Tyttö on varmasti valppaana pimeällä kadulla metsikön reunassa, koska on yksin. Hän tiedostaa, että joku tarkkailee ja seuraa häntä. Varmaankin murhaaja on huutanut tytölle jotain häneltä muka kysyäkseen, jotta ihmispedon ei tarvitse jahdata tyttöä, jolloin saalistus kävisi haastavammaksi ja epävarmemmaksi. Lähentelyn jälkeen ihmispeto on alkanut varmaan repiä väkivalloin vaatteita uhrinsa päältä. Tyttö on varmaan taistellut paniikissa vastaan. Joka tapauksessa ihmispeto on päättänyt murhata tytön lopuksi taistelipa tämä vastaan tai ei, koska tyttö tunnistaisi tämän liian todennäköisesti jälkeen päin ja olihan raiskaaja etsinyt kuristamisesta tietoa netistä.

Ei ole helppoa onnistua raiskauksessa, jos ei ole asetta, jolla pelotella uhri rauhalliseksi. Raiskaajan toiminta vaati siten merkittävää päättäväisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Kuristaminen siten, että ihminen kuolee, vie sekin useamman minuutin, joten tappaminen ei ollut vahinko. Tukehtumiskuolemaa pidetään tuskallisimpana tapana kuolla – vähintään eräänä tuskallisimmista.

Miettikää tapahtumien kulkua kauhuelokuvana. Kyse ei ole mistään muusta kuin ihmishirviöstä, joka saalistaa uhria silkasta sadistisesta nautinnosta. Kauhuelokuvassa jokainen huokaisee helpotuksesta, kun hirviö räjähtää lopussa kappaleiksi, palaa kuoliaaksi tai vastaavaa, eikä kukaan pidä tuomiota liian kovana. Entä sitten tämän ihmispedon kohdalla? Miten on mahdollista, että lainsäätäjät, lakiasiantuntijat, jotka lainsäädäntöä valmistelevat ja kommentoivat sekä rikosoikeuden juristit pyyhkivät suomalaisten ihmisoikeuksilla paskaa? Suomalaisten oikeudentuntoa ei kunnioiteta piirun vertaa.

Muistan tutkimuksen, jonka mukaan psykopaatteja on erityisesti tietyissä ammateissa. Poliitikot ja juristit kuuluivat näihin psykopaattien lempiammatteihin. Se näkyy meillä lainsäädännössä.

Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen kertoo, että 18-vuotias Valkeakosken lapsen raiskaaja-murhaaja joutuu istumaan maksimissaan 5 vuotta: ”18-vuotias ensikertalainen pääsee ehdonalaiseen vapauteen suoritettuun yhden kolmasosan vankeusrangaistuksestaan.”

No nyt, kun käräjäoikeus onneksi tuomitsi tämän ihmiskuonan murhasta, se näyttäisi joutuvan tällä hetkellä istumaan vähän pidempään. Kuitenkin hovioikeus, jossa ei ole lautamiehiä – eli tervejärkisiä maallikkoja, tulee alentamaan tuomion tapoksi, joten tuolla tullaan menemään. Käräjäoikeuden tuomiotahan on jo kylmäverisesti arvosteltu, kun se on syyttäjän vaatimaa tappotuomiota kovempi – tuomio murhasta.

Täytyy toivoa, että ihmishirviölle tulee sentään mahdollisimman rankka vankilakokemus.

Naivi ja sinisilmäinen lohduttaa itseään myös kuvittelemalla eräänlaiseksi tuomion jatkeeksi ihmispetoa vaivaavan syyllisyyden tunteen lopuksi elämää. Tämä on lapsenomainen ja turha toivo. Päinvastoin, ihmispeto hekumoi koko lopun ikäänsä perversseillä muistoilla uhrinsa raiskauksesta, kidutuksesta ja murhasta. Samaa muistoa voi käyttää aina uudelleen ja uudelleen itsensä kiihottamiseen, kunnes muisto alkaa haalistua ja olisi tarpeen saada uusi uhri. Tyypillisesti teot käyvät ajan kuluessa aina kammottavammiksi, jotta tylsistymisen tunteiden piinaama sadistinen psykopaatti saisi niistä saman nautinnon kuin aiemmin.

Tulevan, mitättömän vankilassa käväisyn jälkeen perverssi psykopaatti etsii helposti tietenkin uusia uhreja, koska suomalaisessa oikeusjärjestelmässä mitättömine tuomioineen lapsen raiskausmurha on tehty ihmispedolle kannattavaksi.

Suomi järjestää eräänlaisia arpajaisia, joissa on sattuman kauppaa, ketkä valikoituvat lyhyitä tuomioita istuneiden väkivaltaisten psykopaattien seuraaviksi uhreiksi. Esimerkiksi paljon uutisoidulle sarjakuristajalle kertyi lukuisia uhreja aina omasta äidistä naistuttavuuksiin toistuvien vapauttamisten seurauksena.

Valkeakosken raiskaaja-murhaaja uusii todennäköisesti tekonsa virallisen riskiluokituksen mukaan, koska tällä on useita riskitekijöitä: Seksuaalirikoksen uusimista ennustavat muun muassa tekijän nuori ikä, aiemmat seksuaalirikokset, aiempi rikollinen käyttäytyminen yleisesti, jos uhri on ollut tekijälle tuntematon ja jos uhri on ollut poika tai mies. Valkeakosken raiskaaja-murhaajalla näistä toteutuu suurin osa.

Suomea ei missään tapauksessa voi pitää oikeusvaltiona. Suomi on valtio, jossa äärimmäisen raakuuden kohteiksi joutuneiden uhrien perheille jätetään valtavat moraaliset paineet hoitaa tuomiot loppuun itse.

Nyt perussuomalaisten on hallituksessa avattava vakavien väkivaltarikostuomioiden rangaistukset lainsäädännössä uudelleen käsittelyyn. Ensikertalaisalennusta ei saa saada törkeästä väkivallasta, jonka motiivina on sadistinen nautinto. Sen sijaan tämä alennus tulee säilyttää, jos murhalla on ihmisen oikeustajua myötäilevä motiivi.