Terveisiä iranilaisten juhlasta. Mukava yhteensattuma, että iranilaiset zarathustralaiset viettävät vuoden pääjuhlaansa näin lähellä jouluaattoa 21.12. Juhlaa vietettiin Helsingin Itäkeskuksen eräässä yökerhossa, mutta juhlia on kuulemma useammassa vuokratussa tilassa pk-alueella. Kävelin Itiksen kauppakeskuksen aukion kautta ja siellä oli niin paljon sydänvaloja ja toisaalta käsilaukun muotoisia jouluvalosysteemejä, että tuli mieleen joulua ennemmin ystävänpäivä. Oliko joulukoristus suunniteltu etupäässä muita kuin suomalaisia ja suomalaista kulttuuria ajatellen? Kysyin eräältä naiselta reittiä yökerholle ja hän oli kuulemma asunut Itiksessä neljä vuotta. Kuulemma oli ollut niin rauhatonta, että hän oli muuttanut sieltä pois. Hän kertoi olevansa tyytyväinen, ettei hänellä ole koiria, koska niiden kanssa olisi joutunut ulkoilemaan Itiksessä – naisella olikin kissoja.
Juhlissa tanssittiin iranilaisen musiikin tahdissa ja kansallismieliselle iranilaiselle kutsuisännälle tuli kappaleista mieleen lapsuus Iranissa. Iranilaisilla on säkkipillin tyylinen ja kuuloinen perinnesoitin.
Iranilaisia yhdisti hyvin kielteinen suhtautuminen islamiin. Vasemmistolaisittain puhuttaisiin jo pahimman asteisesta islamofobiasta, mutta persialaisethan ovat saaneet maksaa äärimmäisen kovan hinnan islamilaisen hallinnon vuoksi. Islamilainen hallinto on tuhonnut heidän alkuperäisen kulttuurinsa ja jopa heidän kirjallisuutensa poltettiin, kun islam levittäytyi alueelle. Iranilaisten kansalliseepoksesta, joka vastaa meidän Kalevalaamme tehtiin islamilaistettu versio, mikä ymmärrettävästi raivostuttaa iranilaisia. Osa Iranin poliittisista pakolaisista on joutunut virumaan maansa karmeissa vankiloissa sekulaariutensa vuoksi ja sukulaiset ovat jääneet Iraniin tai hajautuneet maailmalle.
Kuulemma vallassa olevat eivät olekaan itse persialaisia, vaan arabeja. Eräs iranilainen taiteilija, josta piti tulla Iranissa elokuvaohjaaja, mutta joka ei voinut toteuttaa itseään kertoi, että koko maa on todellisuudessa arabien hallussa, eikä persialaisten. Ulkopuoliset olisivat siten vallanneet maan. Hallinto ei siksi välitä iranilaisten hyvinvoinnista. Esimerkiksi maanjäristysten uhrien auttamisessa kestää tämän vuoksi pitkään. Suuri osa iranilaisista elää kuitenkin valetodellisuudessa – he eivät tiedä asioiden laitaa.
Koska iranilaiset vaikuttavat yleensä ottaen fiksuilta esitin, että ilmeisesti islam ei ole tuhonnut Iranin matemaattista korkeakouluopetusta. Eräs suomalaisessa yrityksessä työskentelevä iranilainen DI sanoi, että näin on. Iranissa myös kannustetaan kovasti lapsia opiskelemaan ahkerasti. Em. DI kertoi, että hänenkin vanhempansa uhkasivat, että pojasta voi tulla vielä pizzan paistaja, jos ei opiskele ahkerasti. Kaikki arvostus pizzeriatyöntekijöille niin kauan kuin heitä ei ole liikaa Suomessa, mutta onhan se hikistä hommaa, jos koko elämän joutuu olemaan uunin ääressä.
Iranilaiset vaikuttavat vähien kokemusteni perusteella varsin kohteliailta. He eivät vaadi oikeuksia, kuten eräät toiset maahanmuuttajaryhmät ja ainakin kansallismieliset iranilaiset ymmärtävät täysin suomalaisten maahanmuuttokriittisyyden. Heidän mielestään suomalaisten täytyy saada itse päättää, keitä maahan tulee ja miten paljon. Jos ei haluta tiettyä määrää enempää tai ollenkaan, niin se on täysin suomalaisten päätös, jota täytyy kunnioittaa. Suomessa leviävän Lähi-idän uskonnon vaaroista he sen sijaan varoittavat hyvin painokkaasti. He kokevat elämän ja kuoleman kysymyksenä sen, ettei Suomi islamilaistu. Tärkeimmät keinot tähän vaikuttamiseksi ovat heidän mielestään se, ettei huomioida muiden kulttuurien uskonnollisia tapoja ja velvoitteita missään asiassa sekä tiukka maahanmuuttopolitiikka. Olin luullut, että minut juhliin kutsunutta iranilaista islamkriittisempää ihmistä ei voisi enää löytyä Suomesta, mutta mies väitti erästä kaveriaan vielä häntäkin kriittisemmäksi. Oma kriittisyys asiassa jää valjuksi varjoksi näiden rinnalla, mutta se pohjaakin vain kirjaviisauteen, eikä omakohtaiseen kärsimykseen.
Islaminuskoon vihastuneet iranilaisetkaan eivät ole kuitenkaan yhtenäinen ryhmä. Jakaantuneisuutta löytyy ainakin siinä, että osa on zarathustralaisia esi-islamilaisten perinteiden vaalijoita ja toinen puoli taas kannattaa marxilaisuutta ilman uskonnollista “hapatusta”. Ryhmien välillä on kiistaa. Marxilaisten toimet aiheuttivat Iranin shaahin vallasta syöksemisen, jonka jälkeen hirviömullahit ottivat vallan, joten eipä ole ihmettelemistä tässäkään. Zarathustralaiset ihmettelevätkin helposti, että miten marxilaisuutta voi enää tuon tragedian jälkeen kannattaa. Itse esitin myös, että on aika epäempaattista ja epätieteellistä ajatella, että marxilaisuus tyydyttäisi kaikkia ihmisiä sikälikään, että osa ihmisistä on jo geneettisestikin todettu uskonnollisiksi.
Kotimatkalla juhlista bussipysäkille nappasin kuvan ikkunan takaa näkyvästä possusta erään vietnamilaisravintolan tiskillä. Iranilainen ystäväni kertoi, että vietnamilainen omistaja oli laittanut ison possun tiskille karkoittaakseen ihmisiä, jotka pitävät possuja uskontonsa vuoksi epäpuhtaina eläiminä. Omistajalle olikin kuulemma eräs tällainen asiakas valittanut komeasta röhkijästä, mutta vastaus ei ollut kovin asiakasystävällinen.
Hyvää joulua kaikille!!
(Julkaistu Uudessa Suomessa 22.12.2018, sekä Kansalaisessa ja Oikeassa Mediassa)