Multa kysyttiin metrossa, että miten ratkaisisin työllisyysongelman, kun on paljon työvoimapulaa, mutta samalla runsaasti työttömiä. Toisaalta kaverini sanoi, ettei kukaan ole kiinnostunut mun vaaliesitteistä, vaan kuulemaan mun puhetta. Kerron tässä ensimmäisenä mieleen tulevat keinot työllisyyden kohentamiseksi. Yhteisissä tuumatalkoissa inspiroituisin varmasti keksimään lisää. Niin, ja tästä unohtui vielä kaikenlaista, kuten se, että opiskelijoille on kerrottava kunkin opiskelualan työllistävyydestä rehellisesti, ja oppilaitosten autonomia päättää aloituspaikoista on purettava. Niin ei sitten valmistu työttömiä mahdollisesti trendaavilta aloilta, ja toisaalta työvoimapula-aloille saadaan mahdollisimman paljon kotimaista työvoimaa.
Pojat ovat poikia, mutta koulussa pitäisi tsempata. Oppimistulokset ovat heikentyneet erityisesti pojilla. Pisa-tulokset ovat romahtaneet. Älykkyysosamäärä on kääntynyt jo hyvän aikaa sitten laskuun. Mitä syitä uhkaavalle kehitykselle löytyy ja mitä voitaisiin keksiä ratkaisuiksi? Miesten tasa-arvo ry:n vaalipaneelissa.
Vaalipuheeni 2023
Haittamaahanmuutto on taas noussut keskeiseksi aiheeksi, kun turvapaikanhakijamäärät Eurooppaan ovat kasvaneet jälleen vuoden 2015 tasolle. Hakijoista yli puolet on uutisten mukaan perusteettomia, mutta laittomia maahantulijoita ei saada suvereenista maasta ulos yleensä. Ruotsissa puhutaan jo lapsisotilaista, joita maahanmuuttajajengit kouluttavat ja joita varten on pakko perustaa nuorisovankiloita.
Taistelu pakkoruotsia vastaan on jäänyt taka-alalle, mutta Suomen rahoituspohjan heikentyessä on entistäkin paremmat perustelut ottaa sen kustannukset ja hyödyt puolueettomaan tarkasteluun. Pakkoruotsi on se osa peruskoulun historiaa, joka on syytä karsia, kun taas muuten peruskouluissa tulee palata monessa asiassa takaisin vanhoihin hyviin käytäntöihin. Vain yhtenä esimerkkinä luokalle jättämisen palauttaminen kouluihin opiskelua motivoimaan.
Terve luonto moninaisine lajeineen on mitä tärkein osa isänmaata. Sen suojelu on isänmaan puolustamista. Nyt on suomalainen yritysmaailmakin jo huolissaan, kuinka luonnon tila heikkenee lajiston köyhtyessä, koska tämä vaikuttaa yritysten toimintaedellytyksiin. Luonnonsuojelun merkitys ei ole enää mielipidekysymys ja mielipide-eroja voikin löytyä enää lähinnä toteutustavoista.
7.12.2022 oli valtuuston budjettikokous, jossa nuijittiin talousarvioneuvotteluiden tulokset. Valtuuston neuvottelutoimikunnan puheenjohtajana vedin neuvotteluita, kunnes viimeisenä päivänä irtaannuimme budjettisovusta ja muut jatkoivat neuvotteluita vielä seuraavana päivänä pari tuntia. Vaikutimme lopputulokseen, vaikka jättäydyimme pois. Jättäydyimme pois, koska sellaisista tavoitteista, jotka olivat vain meidän ryhmämme tavoitteita ei hyväksytty mitään. Kaikki vähänkin maahanmuuton ja vieraskielisen väestön kasvun hillitsemiseen edes välillisesti liittyvä on punainen vaate erityisesti demareille, joilla on humanitaarisia maahanmuuttajia Espoon valtuustossa. Kokoomuksessa tunnetusti ns. ajetaan kaksilla rattailla suhtautumisessa maahanmuuttokysymyksiin, mutta ne kriittisimmätkään äänet eivät pidä maahanmuuttokysymyksiä keskeisinä tai merkittävinä muuten kuin silloin, kun ollaan huolestuneita yritysten työvoimapulasta ja halutaan lisää työperäistä maahanmuuttoa välittämättä lainkaan sen laadusta.
Nyt Espoon talousarvioneuvotteluissa torjuttiin koulutusleikkaukset vain vuoden 2023 osalta, koska kokoomus hyväksyi tämän vain koronaelvytyksen perusteella. Vuoden kuluttua opetusta uhkaavat jälleen nyt torjutut suuret leikkaukset.
Syynä leikkaustarpeille on ensinnäkin nykyisen hallituksen kiireellä valmistelema sote-uudistus, joka on saanut paljon kritiikkiä asiantuntijoilta ja jonka on ennakoitu sysäävän Espoon vakaviin rahoitusvaikeuksiin tulevina vuosina. Toiseksi ryhmäkokojen kasvattaminen kouluissa koetaan välttämättömäksi Espoon opetustoimessa Espoon kiivaan vieraskielisen väestön tulomuuton seurauksena.
Viimeinen ryhmäpuheenvuoroni valtuuston kokouksessa 12.6.2022 ennen kesätaukoa käsitteli lähinnä kouluja – sitä, kuinka vihervasemmistolainen politiikka, jota kokoomuskin pitkälti tukee, vie rahoituspohjaa kouluilta. Ja populistisia ovat ne puolueet, jotka ovat valmiita kaatamaan rahaa äänestäjiä miellyttääkseen, välittämättä sen seurauksista tulevaisuudessa.
Historiallinen puheeni, koska se oli aluevaltuuston kokouksen ainoa pidetty puheenvuoro. Espoolta siirtyy pakolaisiin liittyviä sopimuksia hyvinvointialueelle, joten katsoin aiheelliseksi muistuttaa aluevaltuutettuja maahanmuuttajien keskittymisestä hyvinvointialueellamme liikaa Espooseen ja ylipäänsä liiallisesta maahanmuutosta, joka aiheuttaa ongelmia.
Helsingin jälkeen Espoon valtuustoon tuotiin 25.4.2022 kummallinen ”antirasistinen sitoumus”, jonka valtuutettujen odotettiin allekirjoittavan. Sen verran kokoomuksessakin osattiin olla kriittisiä, että vaadittiin vasemmistoradikaalista ”antirasismi” -termistä luopumista ennen kuin sitoumus hyväksyttiin kaupunginhallituksessa valtuuston käsittelyyn. Ohessa valtuustossa pitämäni ryhmäpuheenvuoro rasismin vastaisen sitoumuksen valtuustokäsittelyssä. Laadin valtuustoryhmämme puheenjohtajana asiasta myös lehdistötiedotteen Länsiväylälle ja se tuupattiinkin nettiuutisiin vain parissa tunnissa: https://www.lansivayla.fi/paikalliset/4565410?fbclid=IwAR2Zyteo3X8Emgo-
LGQ6qUQOTuZp1peau3G0GKyQR3qYwP4DgIath3gNywE
Rasismin vastaisena päivänä 21.3. minulla oli sattumalta plakkarissa valtuustolle rasismia sivuava puhe osana laatimaani ryhmäpuheenvuoroamme:
Venäjän hyökkäyssodan vastaisessa mielenosoituksessa Espalla 26.2.
Päivitykseni Fb:ssä:
”Viereen sattui nainen Ukrainasta, joka puhui niin hiljaisella äänellä, etten kuullut kaikkea, mutta hänen sukulaisensa ja tuttunsa eivät ole pakenemassa Pohjois-Ukrainasta, koska eivät halua jättää omaisuuttaan, kuten maatilojaan. Monet eivät halua lähteä myöskään siksi, että miehet joutuvat jäämään. Nainen oli kuullut taistelurintamalta, että suhteellisen hyvin pystyisivät torjumaan Venäjän armeijaa, jos vain ilmatila saataisiin rauhoittumaan.
Tein pikaisesti mielenosoituskyltin ja kun seisoin lumikukkulalla, aika moni kuvasi – myös HSS:n ruotsinkelinen toimittaja ja Ylen toimittaja myös haastatteli.
Venäjän suurlähetystöllä ei näkynyt elonmerkkejä ja verhot olivat tiukasti kiinni. Siellä tuskin ketään olikaan, mutta varmasti viesti kantautuu Putinille.
Ihmiset tuntuvat pitävän mielenilmausta Ukrainan sotaa vastaan tärkeänä. Heti lähtiessäni kotoa ja seistessäni bussipysäkillä kyltin kanssa, kyseli pariskunta mielenosoituksesta ja sanoivat tulevansa paikalle. Kahvilassa Punavuoressa mielenosoituksen jälkeen mies viereisessä pöydässä kyseli mielenosoituksesta ja ilmeni, että hän onkin Espoon Leppävaarasta PS:n äänestäjä. Seuraavalla kerralla kaikki mukaan!
Sellainen korjaus loppuun, että kun mainitsen videolla mielenosoittajista, joilla oli kyltit ”Kiss my ass” ”Ukraina”, niin hekin osoittautuivat sittenkin Putinin sodan vastustajiksi. Kannattaa huolehtia, etteivät mielenosoituskylttien tekstit jätä tulkinnanvaraa, kummalla puolella on.”
”Hyvät valtuutetut, meidän tulee hillitä Espoon kiivasta väestönkasvua, joka ei tue kaupungin taloutta ja palveluiden säilymistä, tuhoten samalla luontoa. Kerrostaloja on jo aivan riittävästi espoolaisten tarpeisiin, joten nyt täytyisi säilyttää maltti ja hidastaa rakentamistahtia. Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavaan tulisi merkitä vain maltillista pientaloasumista ja sen verran alueen luonteeseen sopivia matalia kerrostaloja, että Pohjois-Espooseen saadaan riittävästi asukkaiden kaipaamia palveluita …”
Olen ehdolla nyt toista kertaa kuntavaaleissa. Viime vaaleissa saadun luottamuksen ansiosta olen päässyt vaikuttamaan 1. varavaltuutettuna valtuustossa sekä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenenä. Sijoituin hyvin myös eduskuntavaaleissa. Espoon nopea väestönvaihdos kantasuomalaisista vieraskielisiin huolestuttaa minua kaikilla politiikan osa-alueilla aina taloudesta ja turvallisuudesta koulutukseen sekä liikarakentamisen aiheuttamaan luontoalueiden kutistumiseen ja epäviihtyisyyden lisääntymiseen. Muita lähellä sydäntäni olevia teemoja, joihin erityisesti haluan vaikuttaa ovat mm. kaupunkisuunnittelussa liikarakentamisen ja epäviihtyisän rakentamisen torjuminen, lapsiperheiden arjen ja yleinen liikkumisen sujuvuus sekä ennaltaehkäisevä terveydenhuolto. Periaatteeni on, että suomalaisille tärkeistä asioista ei leikata taloudellisesti vaikeinakaan aikoina niin kauan kuin piikki on auki kehitysmaista turvapaikanhakijoina virtaavalle väestölle. Toisaalta Suomen velkaantuneimmalla kunnalla ei voi olla varaa myöskään suurinvestointeihin, joilla Espoota on nyt velkaannutettu raskaasti. (Videon tekninen toteutus: Kari Hirvi)
Tutustutaan Iranissa syntyneeseen Arviniin, joka on perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaana Espoossa, kuten olen itsekin. Arvinille on tärkeää, että Suomi säilyy Suomena. Suomalaisen kulttuurin tulee olla vahva, eikä muiden kulttuurien kanssa tehdä kompromisseja. (Tekninen toteutus: Kari Hirvi) Youtube-linkki videoon: https://www.youtube.com/watch?v=3mcISqvwQCs
Mikromuovia kerääntyy vesistöihin vauhdilla ja samalla meidän kaikkien elimistöihin. Vaikutuksia ihmisen terveyteen ei vielä tiedetä, mutta ekosysteemeihin vaikutus on tuhoisa. Mistä ongelma pääasiassa johtuu ja mikä on Suomen osuus tässä? Miksei kaupoissa vieläkään näy oikein minkäänlaista kehitystä muovipakkauksista eroon pääsemiseksi?
Espoon maahanmuuttajavaltainen, kiivas väestönkasvu uhkaa mm. luontoalueita, viihtyisyyttä, yhteisöllisyyttä ja julkisten palveluiden ylläpitämistä nykyisellä tasolla. Valtuustopuheeni 18.11.2019
Esitin huoleni Espooseen ja muualle pk-seudulle suuntautuvan (maahan)muuttoliikkeen laadusta kaupungin taloudellisen kantokyvyn kannalta tässä valtuuston budjettikokouksessa 5.12.2018. Viime vuoden lopulla huolensa asiasta esitti jo Espoon kaupunginjohtajakin valtuuston budjettikokouksessa 4.12.2019.
Ilmastopoliittinen puheenvuoroni perussuomalaisten puoluekokouksessa 30.6.2019
Valtuustopuheeni 20.5.2019 liittyy Espoon tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen vuodelta 2018, jossa käsitellään vieraskielisen väestön ja maahanmuuttajien kasvuvauhtia Espoossa. Noin vuoteen 2053 mennessä suomenkieliset ovat jo vähemmistönä pääkaupunkiseudulla. Sisäministeri Mykkänen kommentoi puheeni jälkeen, että jopa neljännes Suomeen suuntautuvasta maahanmuutosta on humanitaarista (hän itse tietenkin piti osuutta vähäisenä). Espoolla on moraalinen velvollisuus miettiä kaikki keinot, joilla voimme vähentää turvapaikanhakijoiden hakeutumista Espooseen. Eräs merkittävä peruste tässä on se, että – kuten tiedämme – esimerkiksi irakilaisia kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita ei saada palautettua vastentahtoisesti takaisin Irakiin. On täysin moraalitonta vastaanottaa turvapaikanhakijoita yhä maista, joihin kielteisen päätöksen saaneita ei saada palautettua. Leikkaus, tekstitys ja visuaalinen suunnittelu: @Tavoitetila
Tanskalaisempaa, kestävän kehityksen maahanmuuttopolitiikkaa! Syntyvyyden romahduksen syyt selvitettävä ja toimittava asiassa! Luontoarvot edellä ja eläinsuojelulaissa otettava iso harppaus eteen-, eikä taaksepäin! Kouluihin työrauha! Törkeistä väkivalta- ja raiskausrikoksista kovemmat rangaistukset! Monikulttuurisuuden tukemisesta suomalaisen kulttuurin vahvistamiseen! Rakentamisen valvonta kuntoon! Yrittäjiä kuunneltava! (by Tavoitetila on Vimeo)
Luonto ja muutkin oliolajit kuin ihminen ovat tärkeitä. Syvälliset ajatukset ja kokemukset liittyvät usein näihin teemoihin. Kuulun siihen selvään valtaosaan suomalaisista, joiden mielestä tuotantolaitoksissa elävien eläinten olosuhteita tulee parantaa. Jokaisen eläimen tulee saada liikkua ja myös ulkona – ympäri vuoden. Video: @Tavoitetila
Lähdin politiikkaan, koska olen huolissani nykyisten päättäjien kyvykkyydestä toimia Suomen tulevaisuuden turvaamiseksi. Kustannuksia kyllä ajatellaan muissa asioissa, mutta ei maahanmuuttopolitiikassa. Maahanmuutossa piikki on edelleen auki ja päättäjät ovat ylpeinä esittäneet, että Suomi on varautunut jopa 100 000:nnen turvapaikanhakijan vastaanottamiseen! Viime vuonna humanitaarisia tulijoita saatiin kaikkiaan 5 434, mikä on poikkeuksellisen vähän. Turvapaikanhakijamäärien lasku on ollut täysin muiden Euroopan maiden pystyttämien rajakontrollien ja maahanmuuttopolitiikan tiukennusten ansiota. Kotikaupunkini Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kommentoi Hesarissa, että ”Vieraskielisten määrä kymmenkertaistuu Espoossa seuraavien 30 vuoden aikana.
Puolueet haluavat poistaa lähes yksimielisesti työvoiman tarveharkinnan. Eikö ole kummallista, kun huomioi, etteivät muutkaan maat Euroopassa ole siitä luopuneet? Tiesitkö, että Ruotsi on ainoa EU-maa, joka on poistanut työvoiman saatavuusharkinnan? Tutustutaan SAK:n listaukseen siitä, mitä karmaisevia seurauksia tästä on Ruotsissa ollut!
Ehdokkuusilmoitus: Sillanrakentajaehdokkaana liikkeellä, mutta maahanmuuttopolitiikan järkeistämisessä linja säilyy tiukkana. Suomen on säilyttävä Suomena. Yhtenäisyydessä on vahvuutemme!
Tarkastellaan summia, joita Suomi on käyttänyt vuosittain pelkästään vastaanottokeskusten pyörittämiseen. Näillä rahoilla saataisiiin kevyesti vanhustenhoito kuntoon – saati humanitaarisen maahanmuuton kokonaiskustannuksilla. Turvapaikanhakijat tulevat mitä erilaisimmista syistä, eikä kielteisen päätöksen saaneita saada usein palautettua edes nykyisin jo viiteen tuhanteen euroon nostetulla suostuttelurahalla.
Migrin (maahanmuuttovirasto) turvapaikkaosaston johtaja Esko Repo väittää Iltalehdessä, ettei Suomessa myönnetä perusteettomia turvapaikkoja. Kuitenkin Turun terroristin Bouananen paras kaveri Munir sai Suomesta turvapaikan – Marokon Casablancasta molemmat. Esko Repo puolusti Migriä sen jälkeen, kun entinen korkeimman hallinto-oikeuden tuomari Ilkka Pere oli kritisoinut Migrin turvapaikkakäytäntöjä.
Yrittäjien asemassa on edelleen paljon parannettavaa. Eräs tärkeimpiä asioita on yritysten ja oppilaitosten entistä tiiviimpi yhteistyö, jotta yrittäjien työvoiman tarpeisiin voidaan vastata mahdollisimman hyvin ensisijaisesti kotimaiselta pohjalta. Jo noin 40 %:lla yrityksistä on puutetta osaavasta työvoimasta. Yritykset myydään Suomessa usein ennemmin kuin laajennetaan toimintaa kansainväliseksi. Laajentamiseen voidaan kannustaa verotuksella. Mitä muuta voidaan tehdä yritystoiminnan edistämiseksi?
Kuinka moni Euroopan maa on sivistysvaltio, jos tarkastelemme tuotantoeläinten olosuhteita? Suomessa teurastetaan vuosittain noin 70 miljoonaa eläintä. Sillä on suuri merkitys, kuinka kohtelemme eläimiä.
Suomen EU- ja eurojäsenyyden ongelmat ovat taas pinnalla. EU:n isot maat haluavat tehostaa yhteisön toimintaa kahmimalla lisää valtaa. Pienet jäsenmaat halutaan syrjäyttää päätöksenteossa, kun päätetään pahoin velkaantuneiden maiden kiireellisestä tukemisesta Euroopan valuuttamekanismin (EVM) kautta. Kokoomus ja keskusta ovat tietenkin heti kiirehtimässä asiaa Suomen etujen vastaisesti. Kannetaanko kohta Suomen rahoja Italiaan, kun uhkaavia talouden tunnusmerkkejä on jo ilmassa? Miten ne EU:n hyödyt eivät meinaa pysyä mielessä? Mitä ne olivatkaan?
Millaista on elää harvinaisen sairauden kanssa Suomessa? Suomi ei toisinaan olekaan sellainen hyvinvointivaltio kuin kuvittelemme esimerkiksi monen harvinaisen sairauden kanssa elävän näkökulmasta. Lääkkeet ovat toisinaan hyvin kalliita, eikä niitä siitä syystä anneta kaikille, jotka niistä hyötyisivät. Huippukalliita lääkkeitä on tulossa pian myös yleisempiinkin sairauksiin. Väestö vanhenee ja huippukalliiden lääkkeiden kustannukset uhkaavat karata käsistä. Samalla muut puolueet pitävät piikkiä edelleen auki taloudellista huoltosuhdetta heikentävälle maahanmuutolle.
Ville Heiskasen blogikirjoitus (v. 2018): http://villeheiskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251211-harvinaissairauksien-hoito-on-kallista-mutta-valttamatonta?fbclid=IwAR3UuMerlqb1CegAtvCg2v-0dLrjSkkO1irblL1Vc3E0TddOdoHYS4OxDZ8
Käsillä ovat pian maahanmuutto- ja ilmastovaalit. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kansainvälistä lentoliikennettä on pyrittävä vähentämään. Monikulttuurisuus kuitenkin lisää ilmastopäästöjä. Työmarkkinoiden vapauttaminen ja myös humanitaarisen maahanmuuton myötä lisääntyvät kaksoiskansalaisuudet lisäävät lentoliikenteen tarvetta.
Suomen peruskoulussa on PISA-tutkituista maista kolmanneksi heikoin työrauha. Koulujen työrauhaongelmien syy on yhä kasvavissa määrin maahanmuutto. Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajavanhempien lapsilla on tarkkaavaisuushäiriö ADHD jopa viisi kertaa kantaväestön lapsia useammin. Tässä on tietenkin lähtömaittain suuria eroja:
Oppimistulokset ovat laskeneet huolestuttavasti. Opettajien ammattijarjestön (OAJ) mukaan koulu ei enää kykene tasoittamaan perhe- ja kulttuuritaustasta johtuvia eroja, kuten ennen. Vanhempien sosioekonominen asema periytyy yleensä sukupolvelta toiselle. Näin erityisesti humanitaarinen maahanmuutto heikentää taloudellista huoltosuhdettamme entisestään, eikä hyvinvointivaltiomme tätä kestä.
Erityisluokkia on lisättävä merkittävästi. Meidän on muutettava maahanmuuttopolitiikka sellaiseksi, että se parantaa taloudellista huoltosuhdetta. Psykologin tukea on oltava kouluissa riittävästi. Kouluväkivaltaan on puututtava heti moniammatillisena yhteistyönä ja suojattava uhrit.
Työskentelen opetusalalla ja vaikutan opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa Espoossa.